Quo Vadis, Suomen Backgammon Yhdistys?

Jaakko Salava lähetti minulle julkaistavaksi avoimen kirjeen, jossa hän ottaa kantaa Suomen Backgammon yhdistyksen nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Jaakko on erittäin ansioitunut pelaaja ja hän on aiemmin ollut yhdistyksen kantavia voimia, joten hänen ajatuksiinsa kannattaa tutustua. Ottakaa kantaa, olitte sitten samaa tai erimieltä.

QUO VADIS, SUOMEN BACKGAMMONYHDISTYS?

Suomen backgammon yleensä ja sitä kautta järjestäytynyt backgammon kilpailupelinä sekä sitä edustava yhdistys, ovat ryvenneet historiansa syvimmässä taantumuksessa jo vuosia. Voi hyvin perustein olla sitä mieltä, että kourallinen peliä rakastavaa ihmistä (miestä) pitää yllä pienimuotoista kilpailutoimintaa pienessä kabinetissa pari kertaa kuussa. Maaseutukaupungeissa tilanne lienee vieläkin niukempi. Keskenään roll-outteja ja equiteja laskien ja erilaisia tietokoneohjelmia vertaillen koko pienen backgammonpiirin mielenkiinto keskittyy lähes täysin prosenttien murto-osilla surffaamiseen. Siinäkö on nykybackgammonin koko kuva?

Miten näin syvälle pudottiin on kovin monimuotoinen ja vaikea kysymys. Tärkeämpää on pohtia, miten tästä selvitään. Peluuta backgammonin kulta-ajoille 70-80-luvuille ei tietenkään ole. Amerikassa ja muualla Euroopassa ei kuitenkaan näin syvälle pudottu. Sallittaneen muutama kannanotto ja ajatus asiasta. Valitan, jos tekstini on neg-painotteinen, mutta tarkoitus on pelkästään positiivisesti löytää keinoja backgammontoiminnan elvyttämiseksi Suomessa.

  1. Yritin kirjautua sisään BG-yhdistyksen sivuille. Minulle annettiin salasana, jossa on 12 (kaksitoista!) eri merkkiä. 5 isoa kirjainta, 5 pientä kirjainta ja kaksi numeroa sekaisin keskenään. Mitä tämä on? En usko, että joku ohimennen sivuja selaava tai jäseneksi haluava viitsii leikkiä 12 merkin salasanalla. Voi olla, etten ole ymmärtänyt asiaa. Joku voi ehkä selvittää, mistä on kysymys.
  2. Kello pakolliseksi backgammonkilpailuissa? EI. Ajanottokellot eivät kuulu backgammonin imagoon eikä identiteettiin. Miten voi joku aloittelija uskaltautua BG-kilpailuihin, ellei saa edes rauhassa miettiä, vaan kello raksuttaa puolet ajatuksista. Kellot tulivat aikoinaan backgammonsaleihin, kun heikot johtajat eivät pystyneet hallitsemaan kaavioita  muilla keinoin. Sosiaalinen kontakti uhrattiin tarpeettoman nopeuden alttarille. Kilpailun johtajan on seurattava kaavion etenemistä ja vain hyvin harvoin onkin puututtava selvästi hitaaseen pelaamiseen. Onko kaavion muu eteneminen priorisoitu oikein? Ääritapauksessa voidaan toki määrätä kellokin, mutta ei kaikkiin peleihin automaattisesti. Myöskään kukaan pelaaja ei voi määrätä peliin kelloa. Näin voisi joku muutenkin nopea pelaaja häiritä hitaamman keskittymistä. Vain kilpailun johtaja voi määrätä kellon. Kellopakko ei tuo yhtään uutta pelaajaa saleihin. Päinvastoin se karkoittaa jo siellä olijoitakin.
  3. Jäsenyys? Onko yhdistyksellä jäsenmaksunsa maksavia jäseniä? Mitä jäsenmaksulla saa? Yhdistyksen jäsenyyden on oltava jotain, mistä kannattaa pitää kiinni ja olla jopa ylpeä. Sellaisella yhdistyksellä, jonka jäsenillä ei ole varaa (halua) maksaa 30-50€/vuosi jäsenmaksua, ei ole toivoa kehittyä ja kukoistaa.
  4. Kuka kärkeen? Suomen Backgammonyhdistyksen rekeä on raskas vetää. Tiedän sen vuosikymmenien kokemuksesta. Mutta jos on paloa rinnassa ja rakkautta lajiin riittää, se voi olla jopa hauskaa ja siitä voi jopa saada tyydytystä. Kenestä siihen olisi? Miika, joka jo nyt on ansiokkaasti jaksanut pitää yhdistystä pinnalla? Jasu, jolla olisi kokemusta ja arvovaltaa? Sampo, aika ei riitä, sanot? Vai joku muu, kuka vaan? Yhdistyksen todelliseen nousuun tarvitaan paljon enemmän ja toivon, että kuka seuraavaksi ottaakaan reen vetääkseen, ottaa sen tosissaan ja uusi kukoistus alkaa.
  5. Rekrytointi? Millä keinoin lisää jäseniä, pelaajia? Saadakseen uusia pelaajia kaavioihin, yhdistyksen on jalkauduttava. Milloin muuten SM-kisoissa on viimeksi ollut edes 32-kaavio, jota voisi pitää jonkinlaisena miniminä arvonsa tuntevan lajin pääkilpailussa? Uusia pelaajia ei saada siten, että kaikki energia keskitetään tietokoneelle tekoälyn tutkimiseen(Ymmärrän netin tärkeyden ja välttämättömyyden). Uudet pelaajat saadaan henkilökohtaisilla kontakteilla ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Puhelin on tärkeä väline. Kaikki eivät ole nenä kiinni netissä. On nähtävä vaivaa. Jokainen Stonesin musketööri hankkikoon tänä vuonna 5 uutta pelaajaa kilpailupaikoille.

Olen liian vanha jaksaakseni enää antaa kaikkeni asialle, joten, sorry vaan, huutelen siis katsomosta ajatuksiani. Backgammonyhdistys on edelleen lähellä sydäntäni. Ymmärrän, jos ollaan sitä mieltä, että kaikki ajatukseni ovat vanhanaikaisia ja ns. out.

Hei, te 8 muskettisoturia Stonesin kabinetissa. Teillä on avaimet BG-yhdistyksen uuteen nousuun. Älkää viivytelkö. Uhratkaa jotain rakkaan hobbynne eteen. Se kannattaa.

Suomen Backgammonyhdistykselle kaikkea hyvää toivottaen,

Jaakko Salava

PS. Vision laughs at counting. (Danny Kleinman 1981)”

 

 

14 vastausta kohteessa Quo Vadis, Suomen Backgammon Yhdistys?

  1. miihkali sanoo:

    Tässä hieman omia mietteitäni vuoden verran yhdistyksessä toimineena, ottamatta sen kummemmin kantaa Jallun tekstiin.

    Yhdistyksen tarkoitus on ”edistää backgammon-pelin tuntemusta ja harrastusta sekä järjestää backgammonin Suomen mestaruuskilpailut”. [url=http://suomenbackgammon.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/12/suomenbackgammon_ry_saannot.pdf](Yhdistyksen säännöt)[/url].

    Tällä hetkellä toiminta ei aivan vastaa tarkoitustaan; syitä tähän on monia. Suomen mestaruuskilpailut on onnistuttu järjestämään vuosittain, mutta kuten koko toimintaa, kisoja vaivaa osanottajapula. Miten harrastajia sitten saadaan lisää? Tämä on kysymys, jota monet ovat viime vuosina miettineet, mutta toimivaa vastausta ei ole keksitty. Tällä hetkellä kisatoiminta on järjestetty pääasiassa palvelemaan jo aktiivisia pelaajia ja heidän mieltymyksiään. Tähän on päädytty, koska kokeillut keinot eivät ole tuoneet lisää harrastajia, ja ovat jo ruvenneet karkottamaan entisiäkin pelaajia.

    Yhdistyksen hallitus ei kuitenkaan tee omavaltaisua ratkaisuja kuuntelematta jäseniään. Nykyiseen tilaan päädyttiin saadun palautteen pohjalta. Jos asioihin halutaan muutoksia, täytyy jäsenistön ja pelaajien aktivoitua ja tuoda mielipiteensä esille.

    Pieniä valon pilkahduksia kuitenkin on näkyvissä. Esimerkiksi Tampereella on alkanut aktiivinen kisatoiminta, ja siellä uusia pelaajia tuntuisi riittävän. Isommassa skaalassa myös tapahtuu; 6.12.2013 sai alkunsa Euroopan Backgammon Liitto (European Backgammon Federation), johon Suomen Backgammon tullee liittymään. Kaikkea toivoa ei siis vielä ole menetetty.

  2. Jyce sanoo:

    Melko lailla täyttä asiaa tuo avoin kirje oli. En ole vielä lukenut Miihkalin kirjoitusta, kun minulle lukeminen on vähän vaikeaa. Mutta luen sen kyllä . Minusta tuo kellot pois-ajatus on hyvä. Pelissä riittää mielestäni yleissääntö: siirrot tehdään viivyttelenättä. Sitä on kaikkien helppo noudattaa. Totta on myös se, että tietokoneohjelmien (jienoja ovat) käyttö ikäänkuin kuluttaa vackgammonin ”hohdokkuutta” ja peliin aikojen alusta sisältynyttä mysttikan leimaa. Näin tuhoutuu vähitellen backgammonin kiehtovin elementti, emergenttisyys.

    En ole itse BG-seuran jäsen, mutta voin hyvin kuvitella mikä esim. lisäisi kiinnostusta lajiin, ja lähentäisi seuratoiminnan ulkopuolisia lajin harrastajia tai backgammonista kiinnostuneita henkilöitä lähentymään seuratoimintaa ja sitäkautta intgroitumaan mukaan.
    1. Esilläolo sosiaalisessa mediassa niin että kaikki sen huomaavat.
    2. Kisoja tai kilpailujen yhteydessä järjestettäviä @tumpeloiden@ sivukisoja hyvin tavarapalkinnoin.
    3. Yhteydenpito ja sen kehittäminen muissa maissa lajia harrastavien kanssa.

  3. sampo sanoo:

    Moi,

    Erinomaista kirjoittelua eikä mielestäni negatiivistä. Kellolla on puolensa, mutta se saattaa tosiaan olla kynnys jollekin pelaajalla joten sitä voisi uudelleen harkita. Muihin kohtiin ei paljon lisättävää ole muuta kuin rakkaudesta lajiin toivon todella että kärki löytyy ja homma vähintään jatkuu ja jopa kukoistaa taas joskus. Joillekin pelin mielenkiinto löytyy prosentin tuhannesosista ja toisille taas ei, mutta eiköhän hauskaa voi kaikilla olla kun sopivia pelimuotoja kehitellään.

    T. Sampo, 25 vuotta primeä rakennettu eikä vielä valmis. Pitää treenata lisää.

  4. gepardi sanoo:

    Loistavaa aktiivisuutta ja uudistumista Tampereella!

    Itse olen vuoden päivät ollut Helsingin kabinetin vakiokävijä.
    Pari huomiota omasta näkökulmastani:

    On ollut kuukauden kohokohta päästä mittelemään taitoaan ja onneaan sekä paikallisten että satunnaisten vierailijoiden kanssa. Pelissä riittää opiskeltavaa aivan kuten Sampokin tuossa totesi – täydellisyyden saavuttamisesta ei liene pelkoa, siitä pitää jo Fortunakin huolen. Backgammon on kokonaisuudessaan loistava peli!

    Backgammon on hyvin vahvasti rahapeli verrattuna esim. shakkiin, josta monet pelaajat ovatkin siirtyneet/laajentaneet harrastuskenttäänsä. Silmiinpistävää on se, että ainoa vaatimus lajin MM- tai SM -kilpailuihin osallistumiselle on raha. Missään ei järjestetä karsintoja tmv. Suomessa lienee suurin syy tähän on pelaajien vähäisyys.

    Mielenkiintoista tuo tamperelaisten käyttöönottama ELO-laskenta tälle vuodelle. Se tuottaa ylimääräistä työtä ja lienee raskas toteutettavaksi kansallisella tasolla?! Muuten näen vahvuuslukujen käytön pelkästään positiivisena ilmiönä kilpailun ja kilvoittelun lisääjänä.

    Oma ehdotukseni lajin suosion kasvattamiseen Suomessa on se, että lajia markkinoidaan mahdollisuuksien mukaan erilaisissa medioissa ja tapahtumissa (kenellä riittää energiaa ja aikaa, se on toinen kysymys). Lisäksi etenkin uusille ja pelikokemusta haluaville pelaajille tulee järjestää mahdollisuus pelaamiseen ilman panoksia (kuten Tampereella).

    Myös lähentyminen kansainvälisesti sekä mahdolliset maaottelut piristäisivät kummasti toimintaa, mitä useammalla laudalla, sen parempi. Ehkä netti voisi osaltaan lyhentää maaotteluiden välimatkaa.

    Tendenssi kilpailujen osallistumismaksujen kehittymisessä on vahvasti noususuuntainen – tämä ei saisi kuitenkaan olla syy kilpailusta poisjäämiselle.
    Ehkä voitaisiin pitää Finland Open ns. rahakilpailuna ja erikseen SM-kilpailu joko avoimena tai karsintakilpailuna?! Itseäni esim. kiinnostaa 90% mestaruus ja 10% voiton tuoma rahapalkinto.

    Summa summarum: nopat kierimään ja cube kehiin! Enää 7 yötä seuraaviin kabinettipeleihin! Nähdään siellä 😉

  5. Mika Kaakinen sanoo:

    Itse olen tämän hienon pelin vasta vähän aikaa sitten löytänyt. Olen pelannut shakkia nuoruudessani aktiivisesti. Olisi kiva, jos backgammonilla olisi enemmän harrastajia. Minulla ei ole patenttivastausta tähän asiaan.

    Hyvää jatkoa kaikille pelin harrastajille.

  6. Mika Kaakinen sanoo:

    ”Kello pakolliseksi backgammonkilpailuissa? EI. Ajanottokellot eivät kuulu backgammonin imagoon eikä identiteettiin.”

    Tästä olen eri mieltä. Ainakin shakissa kellot kuuluvat peliin. Miksi ei backgammonissakin?

  7. Mika Kaakinen sanoo:

    ”Yritin kirjautua sisään BG-yhdistyksen sivuille. Minulle annettiin salasana, jossa on 12 (kaksitoista!) eri merkkiä. 5 isoa kirjainta, 5 pientä kirjainta ja kaksi numeroa sekaisin keskenään. Mitä tämä on? En usko, että joku ohimennen sivuja selaava tai jäseneksi haluava viitsii leikkiä 12 merkin salasanalla. Voi olla, etten ole ymmärtänyt asiaa. Joku voi ehkä selvittää, mistä on kysymys.”

    Tässä olen samaa mieltä. Täysin älyvapaa homma. Ei näin hankalaa hommaa ymmärrä kukaan.

  8. Mika Kaakinen sanoo:

    Jaakon kirjoitus oli pysäyttävä. Toivon, että backgammontoiminta Suomessa elpyisi!

  9. Tuomas Laibert sanoo:

    Tervehdys kaikille gammonisteille.

    Jallun kirje oli hyvä keskustelun avaus jalon BG harrastuksen jatkolle ja nousulle Suomessa. Itse olin mukana gammon toiminnassa 80 – 90 luvulla enemmän aktiivisesti ja tuolloin lajin harrastus oli aktiivisempaa koko Suomessa. Vanhoja hyviä aikoja, joita Jallukin kirjoituksessaan muistelee.

    Kyllä avain tekijä lajin tulevaisuudelle on uusien pelaajien mukaan saaminen ympäri Suomea. Suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä ja Tampereella pitäisi jo tilastollisesti olla mahdollisuus löytää uusia lajista kiinnostuneita pelaajia. Voitaisiinko järjestää esim backgammon ”kouluja” tai info tilaisuuksia jossa esiteltäisiin tätä jaloa lajia yleisölle.

    Tulee helposti mieleen, että tällaisten tilaisuuksien järjestäminen vaatii rahaa mahdollisiin ilmoitustoimaksuihin yms kuluihin ja se lienee kylläkin totta valitettavasti, mutta on myös muita ”työläämpiä” keinoja tehdä lajia tunnetuksi.

    Olisiko mahdollista löytää uusia pelaajia / harrastajia esim kiertämällä eri oppilaitoksia tai kouluja ja esitellä siellä peliä ja Suomen BG yhdistyksen toimintaa. Täältä voisi hyvinkin löytyä uusia lajista kiinnostuneita ihmisiä. Samalla voisi lajista kiinnostuneita pyytää tulemaan kisapaikoille vierailemaan ja katsomaan oikeita pelejä.

    Tanskassa BG tuli suosituksi peliksi muinoin, kun muistaakseni Carlsbergin panimon kanssa tehtiin sponsori sopimus, jonka mukaan panimo sponssasi eri kapakoinin pelilautoja. Tässä on mielenkiintoinen esimerkki lajin tunnetuksi tekemisestä.

    Uusien pelaajien mukaan tulemisessa on tärkeää, että kynnys toimintaan on matala myös vasta-alkajille. Tähän on varmaankin pyritty mm Helsingissä, jossa vasta-alkajat saavat osallistua kisoihin ilman pääsymaksua. Myös aloittelijoiden sarjoihin tulisi panostaa (ei rahalla) järjestäjien puolelta, jotta vasta-alkajien mielenkiinto lajia kohtaan kasvaisi ja voimistuisi. Meillä Lappeenrannassa pelasimme muinoin Ravintola Birrassa joka viikko tiistaisin ja illan voittaja sai ravintolalta palkinnoksi pitsa kortin. Lisäksi tuli myös osallistumismaksun mukainen osuus potista.

    Tässäpä minun ajatuksia Jallun kirjoittamasta alustuksesta. On myös hyvä muistaa, että lajimme harrastajamäärien vähäisyys ei ole nykyisen yhdistyksen hallituksen jäsenten aikana muodostunut ongelmaksi, vaan näkemykseni mukaan tilanne on ollut tällainen jo koko 2000-luvun ajan. Yhdyn täysin Jallun toteamukseen, että yhdistyksen on jalkauduttava, jotta saadaan uusia pelaajia mukaan.

    PS. Jos keksitte mielenkiintoisia ajatuksia toiminnan aloittamisesta uusissa paikoissa, niin kirjoitelkaahan mietteitänne tähän palstalle. Saatan yrittää aloittaa uutta toimintaa täällä Lappeenrannassa jos hyviä ideoita tulisi lisää.

    • wpadmin sanoo:

      Hyvä Tuomas, pelit pystyyn vaan! 🙂

      Kunhan tässä aikaa on, niin kirjoittelen vähän taas ideoista ja tulevaisuuden tekemisistä. Oppilaitoksia en ole valmis lähtemään kiertämään, mutta mielessä on ollut, että voin tarjoutua eri puolille Suomea joskus peli-illan vetämään, jos joku paikan ja porukan sinne hankkii, mutta tarvitsee opastusta/rohkaisua turnkauksen vetämiseen. Voisin pitkästä aikaa vaikka lappeen Rannallakin tulla pistäytymään 🙂

  10. KooK sanoo:

    Näin ajoittain BG:tä pelaavana ja potentiaalisena tapaamisiin tulijana.

    Backgammonissa minua kiehtoo pelin varsin yksinkertainen aloittaminen, loputon opettelu ja raha. Ei siis siinä mielessä että voittaisin rahaa vaan samalla tavalla kuin kasinolla pelattaessa tai pokerissa. Raha tuo mielenkiintoa tekemiseen.

    Minua ei kiinnosta tekoäly, ainoat oikeat siirrot, tasoitukset yms. En tarkoita etteivätkö nämä vääjämättä tule mielenkiintoiseksi kun peliä harrastaa pidempään mutta tuskin minä tai monet muutkaan aloittavat peliä teoreettiseltä pohjalta. Sitä vartenhan on shakki olemassa.

    Miten siis enemmän ihmisiä pelin pariin? Menkää porukalla biljardisaleihin ja muihin baareihin missä normaalisti olette. Pienet potit kehiin ja hyvät pelit päälle. Samalla kun pari pelaa juttelevat muut seurueen jäsenet katsojille/houkuttelevat ihmisiä katsomaan. Jos minä sattuisin paikalle niin houkutelkaa pelaamaan (pienellä potilla). Ensikertalaiselle taas tulisi vain antaa ilmaista opastusta ja pelata ilman rahaa, kunnes alkaa olla kiinnostunut tuplausnopasta.

    Tuolla kun saa ihmisiä kiinni peliin niin varmasti he kyllästyvät odottamaan tulisiko joku toisenkin kerran samaan baariin ja etsisi ennemmin Googlesta lisää tietoa. Eli siirtyisi käymään kuukausikokouksissa.

    Kannattaa muistaa, että eri porukoihin tuleminen on erittäin vaikeaa, etenkin meille suomalaisille. Teidän pitäisi aktiivisesti houkutella ihmisiä katsomaan, juttelemaan ja kokeilemaan.

  11. AkiS sanoo:

    Satuin sattumalta sivuille ja lukemaan Jaakon kirjoituksen. Miksi päädyin sivuille? Tykkään pelata gammonia. Kuulunko yhdistykseen? En todellakaan. Olenko käynyt kabinetissa? En koskaan enkä ole siitä edes kuullut.

    Mitä tulee pelaajien määrään, niin uskon, että pelaajia on itse asiassa paljon. Mutta he eivät ole mukana yhdistyksen toiminnassa, eivät edes kuulleet siitä. He pelaavat kaveriporukoissa, opiskelijaporukoissa, netissä. Näin toimin itsekin.

    Jos yhdistys haluaa saada tätä massaa mukaan yhdistyksen toimintaan, niin ehdottaisin jalkautumista näiden ihmisten joukkoon. Komppaisin niin Jaakkoa, Tuomas Lambertia ja KooKia. Kanattaisi esimerkiksi jalkautua yliopistoille. Sieltä löytyy aktiviteettikerhoja jos jonkinmoisia ja niitä perustetaan tarpeen mukaan lisää. Sieltä kun saa siemenen kasvamaan, niin suoltaa tulevaisuuden yhdistyksen jäseniä ”automaattisesti”. Ei ne kerhot ehkä ole hirveän isoja alkuun, mutta alkuja nekin. Tehkää myös pelistä ihmisten näköistä. Turha kikkailu ja tietokoneohjelmilla brassailu tuskin auttaa tilannetta, kuten ei myöskään elitistisen kuuloinen kabinettipelailu. Matalan tason pelejä kansan pariin. Varmaan kannattaa ottaa oppia viime vuosien parista hivenen samankaltaisesta buumista, kuten Texas Hold’em ja pubivisat. Suhteellisen pienin panostuksin voisi saada porukkaa mukaan peleihin. Esim. pienen turnauksen järjestäminen peruspubeissa, niin että jokainen osallistuja sijoittaa pienen potin tai jopa pääsee mukaan ilmaiseksi. Baari kun saa tuvan täyteen tiistaina, jona muuten olisi hiljaista, niin mielellään palkitsee voittajan tuopilla tai kahdella. Se kun tulee korvatuksi pelien aikana myytyinä oluina. Yhdistyksen panostus on tuoda tarvittava määrä pelilautoja mukanaan.

    Eli peruspointtina minullakin jalkautumisen ihmisten pariin ja miettiä, missä peliä pelataan. Itse pelaan tätä mieluiten tuopin ääressä ilman liikaa jännitystä. Mutta kun joku huomaa pärjäävänsä vaikka pubi-illassa, niin saattaa hyvin herätä kiinnostus vähän vakavampaan pelailuun.

    Eli baareihin ja oppilaitoksiin, siinä minun ehdotus. Muuten esimerkiksi minä jään ihan vaan kaveriporukassa pelaajaksi. En minä ekana lähde kabinettiin pelaamaan, jossa helposti kuvittelen pienen sisäpiirin pelailevan ja juttelevan sisäpiirijuttuja.

  12. wpadmin sanoo:

    Ensinnäkin, kiitos hyvästä palautteesta. Sen verran selvennän, että ei sinne kabinettiin tarvitse pelätä tulla, kaikki otetaan mukaan avosylin. Kabinetissa vaan saa rauhassa pelata; toisaalta sieltä on sitten piilossa muilta, eli peli ei näy eikä herätä kiinnostusta.

    Toiseksi, oikein hyviä uutisia juuri sinulle 🙂 Viime pelikerralla paikalla oli pari pelaajaa yliopistolta, ja rupesimme puuhaamaan toista peli-iltaa, joka olisi suunnattu enemmän aloittelijoille; pienellä panoksella tai ilmaiseksi, sen saa sitten porukka keskenään miettiä, kunhan porukka saadaan kasaan. Ko. peli-iltaa lähtisi vetämään Grönbergin Kari toivottavasti tämä konkretisoituu pika-pikaa.

Kommentointi on suljettu.